3.3 Rahoitussektorin ilmastoriskien kartoittaminen etenee

Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä myös rahoitussektorille. Riskien sijaintia, suuruutta ja merkitystä rahoitusjärjestelmän toiminnalle ei vielä kunnolla ymmärretä. Suomen Pankki osallistuu eri työryhmissä kansainväliseen yhteistyöhön, jossa kehitetään analyysimenetelmiä sekä seurantaa riskien arvioimiseksi.

Ilmastonmuutos aiheuttaa rahoitussektorille kahdenlaisia rahoitusvakausriskejä. Fyysisillä riskeillä tarkoitetaan ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia aineellisia vahinkoja esimerkiksi kiinteistöille. Siirtymäriskeillä tarkoitetaan hiili-intensiivisten sijoitusten arvonalennusta, kun siirrytään vähähiiliseen talouteen.

Koronapandemia vaikuttaa ilmastonmuutoksen käsittelyyn rahoitussektorilla

Vuoden 2020 alkuun mennessä ilmastonmuutokseen liittyvät rahoitusvakausriskit olivat nousseet usean työryhmän työohjelmiin muun muuassa Suomen Pankissa, Euroopan keskuspankissa (EKP) sekä keskuspankkien ja finanssivalvojien NGFS-ilmastoverkostossa (Network for Greening the Financial System).

Koronapandemian levitessä resursseja jouduttiin kuitenkin siirtämään pandemian ja sen vastatoimien vaikutusten selvittämiseen.

Vuoden puolivälissä alettiin ymmärtää, että koronapandemian ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vaikutuskanavat ovat osin samankaltaisia ja niiden ratkaisut puolestaan liittyvät läheisesti toisiinsa.

Koronapandemialla on paljon negatiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Niiden minimoimiseksi ja talouden elvyttämiseksi on tehty paljon julkisia tukitoimia, joista osa liittyy investointeihin.

Investointien kohdistaminen ympäristön kannalta positiiviin kohteisiin mahdollistaa samanaikaisesti sekä koronapandemian aiheuttamien ongelmien ratkaisemisen että ilmastonmuutoksen hillitsemisen.

Koronapandemian aiheuttama talouden heikkeneminen on näkynyt globaalina päästöjen vähentymisenä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa pysyminen vaatii vuoden 2020 tasoisissa päästövähennyksissä pysymisen joka vuosi seuraavien vuosikymmenien ajan. Haasteena on saavuttaa tavoite ilman taloudellisia ja sosiaalisia haittavaikutuksia.

Suomen Pankki kehittää ilmastoriskien analyysiä aktiivisesti

Vuonna 2020 Suomen Pankki kävi läpi osana rahoitusvakausanalyysiä pankkisektorin altistumista fyysisille riskeille.

Erityisesti selvitettiin, mikä osuus pankkien lainasaamisista ja lainavakuuksista sijaitsee alueilla, joilla meritulvat voivat aiheuttaa tulevaisuudessa aiempaa suuremman uhan kiinteistöille.

Siirtymäriskien osalta työstä julkaistiin katsaus yritysten arvoketjuihin ja niiden riskeihin.

Suomen Pankki on myös tarkastellut ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten tilastointiin ja analyysiin liittyviä datan puutteita ja ongelmia sekä etsinyt niihin ratkaisuja.

Suomen Pankki osallistui Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tilastotoimen yhteiseen työryhmään, jossa kartoitettiin ilmastonmuutokseen liittyviä data- ja tutkimushankkeita.

Työryhmä teki vuonna 2020 ehdotuksen siitä, miten EKPJ:n tilastotoimi voisi tilastojen avulla tukea laajempaa keskustelua ilmastonmuutoksesta, taloudesta ja rahoitusjärjestelmästä.

Suomen Pankki on aktiivinen toimija NGFS-ilmastoverkostossa

Suomen Pankki osallistuu tilastoihin liittyvien ongelmien ja puutteiden korjaamiseen myös osana NGFS-ilmastoverkostoa. Työ käynnistyi vuonna 2020 ja jatkuu vuonna 2021.

NGFS-ilmastoverkoston skenaariotyö jatkui koko vuoden, ja työryhmän eräs merkittävimmistä tuotoksista oli ilmastoskenaariomallien julkaisu kesällä 2020.

Näitä NGFS:n skenaarioita voidaan käyttää arvioitaessa ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikan vaikutuksia erilaisissa tilanteissa. Ilmastoskenaariomallit ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, ja Suomen Pankki haluaa edistää niiden käyttöä Suomessa.

Skenaariomallien käytön tukemiseksi Suomen Pankki julkaisi kaksi artikkelia, joista ensimmäinen kuvaa skenaariomallinnusta ja NGFS:n skenaarioita yleisellä tasolla ja toinen kuvaa skenaarioiden laskennassa käytettyjä malleja.