4.2 Setelit ja rahahuolto: korona vähensi setelitilauksia

Suomen Pankki vastaa euroalueen keskuspankkina käteisen liikkeeseenlaskusta ja kierrossa olevan rahan hyväkuntoisuudesta Suomessa. Se pyrkii myös tukkutoimijana varmistamaan käteisen jakelun sekä soveltuvuuden vähittäismaksuihin ja muuhun käyttöön.

Suomen Pankki seuraa aktiivisesti käteisen maksuvälinekäyttöä ja pyrkii osaltaan turvaamaan, että käteisen käyttö on kilpailukykyinen maksutapa.

Käteisen automaattijakeluverkko säilyi ennallaan

Maaliskuussa 2020 alkoi koronapandemia, jonka yhteydessä kehotettiin välttämään käteismaksuja ja käyttämään lähimaksukortteja. Käteisnostot automaateista ja käteisen käyttö maksutapana vähenivät jyrkästi vähittäismaksuissa loppukeväällä.

Käteisen automaattijakeluverkosto pysyi kuitenkin vuoden 2020 aikana lähes ennallaan. Suuria muutoksia ei haluttu tehdä, koska epävarmuus koronakriisin kestosta oli suurta.

Kun koronapandemiasta johtuvat tiukat liikkumisrajoitukset alkoivat maaliskuussa, ylimääräistä käteistä nostettiin aluksi jonkin verran varalle. Sen jälkeen kehotus välttää käteismaksuja vähensi loppukeväästä seteleiden ja kolikoiden tilauksia myös Suomen Pankissa.

Koronatartuntojen ja -rajoitusten hellittäminen lomakaudella heinä- ja elokuussa elvytti hieman käteisen käyttöä ja varsinkin käteistilauksia.

Setelipalautukset kuvaavat yleensä hyvin käteisen käyttöä. Ne eivät juuri lisääntyneet vuoden 2020 aikana. Loppuvuodesta ne jopa pysyivät selvästi edellisvuotisia vähäisempinä (kuvio 14).

Yleensä käteisen käytön voimakas lisäys ennen joulua näkyy setelitilauksissa. Koronapandemia kärjistyi uudelleen  marras- ja joulukuussa, minkä vuoksi tämä kausi-ilmiö jäi vuonna 2020 selkeästi edellisvuotisia vaimeammaksi.

Lokakuussa 2020 tehtiin Suomen Pankin kuluttajakysely käteisen käytöstä. Tuloksista havaittiin muun muassa, että kuluttajat, jotka  käyttivät tavallisesti yhtä paljon sekä käteistä että kortteja, siirtyivät koronakriisin aikana käyttämään enemmän korttimaksuja. Sen sijaan kuluttajat, jotka yleensä käyttävät pääasiallisesti käteistä, jatkoivat edelleen käteistä suosivaa maksukäyttäytymistään (kuvio 15).

Käteisen saatavuus pysyi kuluttajien mielestä hyvänä

Kuluttajien mielestä käteisen saatavuus säilyi hyvänä vuonna 2020.

Käteisen tilaukset Suomen Pankista, käteisen jakelu yleisölle eri jakelukanavista ja sen käyttö maksamisessa vähenivät erityisesti koronapandemian kevään ja loppusyksyn leviämisvaiheissa.

Käteispalveluja tarjoavien pankkikonttorien lukumäärä pieneni edelleen tasaisesti, minkä lisäksi käteispalvelujen saatavuutta konttoreissa rajoitettiin myös ajallisesti koronapandemian molempien leviämisvaiheiden aikana (kuvio 16).

Pandemia-ajan vaikutuksista peruspankkipalveluihin voi lukea lisää Finanssivalvonnan Peruspankkiselvitys 2020 -muistion sivulta 5.

Koronapademia vähensi jyrkästi 50 euron seteleiden kysyntää matkailua varten

Käteisen liikkeeseenlaskun kasvu säilyi vuonna 2020 positiivisena eli käteistä tilattiin käyttöön palautuksia enemmän, vaikka käteisen nostot ulkomaista matkailua varten vähenivät selvästi koronan vuoksi asetettujen matkailurajoitusten myötä.

Varsinkin 50 euron setelin liikkeeseenlasku väheni huomattavasti koronakauden aikana (kuvio 17).

Myös muiden setelien tilaukset ja palautukset Suomen Pankista vähenivät korona-aikana, koska käteisen jakelu ja käyttö vähenivät edellisvuosia nopeammin (kuvio 18).

Suomen Pankin tarjoama säilytysvarastointi vähensi rahahuoltoyhtiöiden kuljetuksia

Viimeisen Vantaan rahahuoltokonttorin ulkopuolisen konttorin eli Oulun konttorin lopettamisen jälkeen Suomen Pankki on tarjonnut mahdollisuuden korottomaan käteisen säilytysvarastointiin yksityisille rahahuolto-yhtiöille.

Käteisen Notes Held To Order (NHTO) -säilytysjärjestelmä otettiin käyttöön lähes täysimääräisenä toukokuusta 2019 alkaen. Vuoden 2020 keväällä varastoinnin maksimisuuruutta tarkistettiin.

Käteisen säilytysvarastointi vähentää tehokkaasti käteisen tarpeettomia kuljetuksia keskuspankkiin vain korkorasituksen välttämiseksi.

Eurokäteisen väärennöstilanne

Kierrosta löytyneiden euroseteliväärennösten määrä Suomessa nousi hieman vuonna 2020. Suomesta löytyi yhteensä 1 496 seteliväärennöstä ja 750 kolikkoväärennöstä (kuvio 19).

Väärennösmääriä ovat viimeisten parin vuoden aikana kasvattaneet varsinkin niin sanotut elokuvarahasetelit, joita myydään internetin kautta.

Vuonna 2020 kierrosta löydettiin eniten väärennettyjä 10 ja 20 euron seteleitä.