Rahahuolto on eräs keskuspankkien operatiivisimpia tehtäviä, minkä vuoksi siitä seuraa myös päästöjä. Kun ympäristöongelmat ja ilmastokriisi ovat kärjistyneet, myös keskuspankit ovat tarkastelleet toimintansa vaikutuksia entistä tarkemmin. Rahahuolto ei ole kuitenkaan koko kansantaloudessa erityisen merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde.

Rahahuollon suurimmat ympäristövaikutukset muodostuvat keskuspankkien ulkopuolella

Rahahuollon ympäristövaikutukset syntyvät käteisen valmistuksesta, kuljetuksista, käsittelystä, laskennasta ja lajittelusta sekä varastoinnista.

Kolikoiden ja seteleiden ympäristövaikutukset alkavat niiden raaka-ainetuotannosta eli seteleiden ja metallikolikoiden valmistuksesta ja päättyvät niiden elinkaaren lopussa tuhoamiseen.

Eurosetelit valmistetaan puuvillapaperista, jonka valmistus kuluttaa jonkin verran luonnonvaroja. Siksi mahdollisuuksia setelipaperin perusmateriaalin korvaamiselle selvitetään seuraavaa setelisarjaa varten.

Eurojärjestelmä on jo tehnyt periaatepäätöksen siitä, että tuhottuja seteleitä ei viedä kaatopaikoille enää vuonna 2022, vaan ne hävitetään polttamalla.

Euroopan keskuspankki (EKP) tekee komission hyväksymien standardien mukaisen alustavan selvityksen euroseteleiden kokonaisympäristövaikutuksista vuoden 2021 heinäkuuhun mennessä.

Keskuspankkiselvitysten mukaan kolikoiden sekä setelipaperin valmistus ja setelien painatus kattavat vajaan kolmanneksen rahahuollon ympäristövaikutuksista.

Keskuspankkien rahahuollon ympäristövaikutuksista noin puolet syntyy energian kulutuksesta seteleiden eri käsittelyvaiheissa, lajittelussa ja varastoinnissa.

Rahahuollon ympäristövaikutukset ovat koko kansantaloudessa vähäiset

Koko rahahuollon kannalta suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät energiankulutuksesta keskuspankkien ulkopuolella kolikkovalmistuksessa, yksityisissä vähittäiskuljetuksissa kaupan ja rahahuoltoyhtiöiden lajittelukeskusten välillä sekä käteisautomaattiverkon sähkönkulutuksessa.

Rahahuollon energiankulutuksen ympäristövaikutukset koko kansantaloudessa ovat kuitenkin hyvin pienet.

Alankomaissa tehdyn tutkimuksen mukaan käteisen ja korttimaksujen CO2 päästöt olivat samaa suuruusluokkaa.

Suomen kansantalouden kasvihuonepäästöt olivat vuonna 2019 noin 52,8 milj. tonnia CO2-ekvivalenteiksi muutettuna. Rahahuollon päästöt ovat arviolta noin 0,03 promillea Suomen kansantalouden kasvihuonepäästöistä.

 

Rahakuljetusten kokonaiskilometrit ovat vähenemään päin

Suomessa tehtyjen rahakuljetusten päästöjä voidaan arvioida erikseen. Kokonaisuudessaan Suomen rahahuollossa ajetaan vuosittain reilut 9 milj. kilometriä, mikä on 0,02 % koko Suomen tieliikenteen ajosta.

Kokonaiskilometrit ovat vähentyneet jatkuvasti vuosina 2017–2020, viime aikoina koronapandemian vuoksi. Yli 4/5 rahakuljetusajosta on paikallista, ja paikallisajojen määrä on pienentynyt viime vuosina.

Keskuspankkien ulkopuolisen käteisen NHTO-säilytysjärjestelmän käyttöönotto yhdessä toimijoiden aktiivisen toiminnan kanssa on vahvistanut entisestään taloudellisesti järkevää rahankäsittelyä ja vähentänyt koko rahahuollon ajokilometrejä.

Rahahuollossa vastuullisuus ympäristön kannalta on aina olennainen osa toiminnan ohjausta. Tavoitteena on tehostaa energian käyttöä ja seteleiden käyttöikää.



Seuraava artikkeli

Maksu- ja selvitysjärjestelmien on toimittava luotettavasti ja turvallisesti