Maksamisen markkinoilla tapahtui vuoden 2020 aikana muutoksia etenkin koronapandemian vuoksi. Suomen Pankin yleisvalvonnan kohteena olevat maksu- ja selvitysjärjestelmät toimivat koronakriisin aikana luotettavasti ja turvallisesti.

Koronapandemia muutti maksukäyttäytymistä

Koronapandemia muokkasi varsin voimallisesti ihmisten kulutuskäyttäytymistä sekä eri maksutapojen suosiota. Käteisen käyttö väheni entistä nopeammin, ja kortilla maksamisen suosio kasvoi.

Erityisesti ilman kortin PIN-koodia tehtävä lähimaksaminen ja mobiilimaksaminen lisääntyivät. Maksutapojen muutokseen vaikutti myös verkkokaupan suosion kasvu.

Maksu- ja selvitysjärjestelmät ovat toimineet koronakriisin aikana ilman merkittäviä häiriöitä.

Koronakriisin puhkeamisen jälkeen järjestelmien toiminnan seurantaa on tehty tiivistetyllä viranomaisyhteistyöllä, minkä lisäksi tilannekuvaa on päivitetty säännöllisesti yhteistyössä rahoitusmarkkinoiden eri osapuolten kanssa.

Yleisvalvontaa tehtiin yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa

Yleisvalvonnalla tarkoitetaan keskuspankkien suorittamaa maksu- ja selvitysjärjestelmien valvontaa, jolla pyritään varmistamaan niiden luotettava ja tehokas toiminta niin normaali- kuin kriisiaikoinakin.

Suomen Pankki toteutti maksujärjestelmien yleisvalvontatehtäväänsä pääsääntöisesti yhteistyössä eurojärjestelmän kanssa. Keskusvastapuolten osalta Suomen Pankki puolestaan osallistui kansainväliseen yleisvalvontayhteistyöhön.

Vuonna 2020 Suomen Pankki teki arvopaperikeskuksesta (Euroclear Finland) ensi kertaa arvopaperikeskusasetuksen mukaisen yleisvalvonta-arvion.

Suomen Pankin simulaattori tukee yleisvalvontatyötä

Suomen Pankin kehittämä ja ylläpitämä maksu- ja selvitysjärjestelmäsimulaattori on ollut jo pitkään käytössä eurojärjestelmässä ja monissa muissa maissa.

Simulaattoria voidaan hyödyntää muun muassa järjestelmien riskianalyyseissä, systeemisesti merkittävien osapuolten tunnistamisessa sekä järjestelmien kehitysideoiden arvioinnissa.

Vuonna 2020 Suomen Pankki järjesti jo kahdeksannentoista kerran kansainvälisen seminaarin maksu- ja selvitysjärjestelmien analyysin ja simulointien asiantuntijoille.

Koronapandemian vuoksi seminaari järjestettiin tällä kertaa verkossa, mutta se keräsi silti perinteiseen tapaan runsaslukuisen kansainvälisen osallistujajoukon.

Häiriö- ja kriisitilanteisiin on varauduttava ennalta

Luotettavasti ja turvallisesti toimivat maksu- ja selvitysjärjestelmät ovat keskeisiä rahoitusjärjestelmän vakauden ja koko yhteiskunnan sujuvan toiminnan kannalta niin normaali- kuin kriisiaikoinakin.

Digitalisaatiokehityksen myötä myös varautuminen erilaisiin kyberuhkiin on entistäkin tärkeämpää.

Viranomaiset pyrkivät osaltaan varmistamaan maksujärjestelmien luotettavuutta tekemällä yhteistyötä rahoitusalan toimijoiden kanssa. Toimivien varajärjestelyjen kehittäminen on merkittävä osa tätä työtä.

Vuoden 2020 aikana Suomen Pankki jatkoi tiivistä yhteistyötä muiden rahoitusalan toimijoiden kanssa maksu- ja selvitysjärjestelmien varautumisvalmisteluissa.

Maksuneuvostossa luodattiin tulevaisuuden maksamisen ratkaisuja

Maksuneuvosto on vähittäismaksamista kehittävä kansallinen yhteistyöelin. Se kokoaa yhteen maksupalveluiden käyttäjät, tuottajat sekä relevantit viranomaiset.

Vuoden 2020 aikana maksuneuvostossa käsiteltiin muun muassa koronapandemian vaikutuksia maksamiseen, käteispalveluiden saatavuutta, pikamaksamisen edistämistä Suomessa sekä eri maksutapojen kustannusselvityksiä.

Keskusteluja käytiin myös Euroopan keskuspankin ja komission vähittäismaksustrategioista sekä meneillään olevista eurooppalaisista ja pohjoismaisista hankkeista, joita ovat muun muassa European Payments Initiative (EPI) sekä P27-hanke.

Maksuneuvoston työtä suurelle yleisölle esittelevä perinteinen Maksufoorumi jouduttiin koronapandemian vuoksi perumaan vuonna 2020.



Seuraava artikkeli

Yhteinen tunkeutumistestausmalli kehittää rahoitusalan kyberturvallisuutta