Käteisen ekologiset vaikutukset voidaan jakaa setelivalmistuksen, jakelun, käytön ja huonokuntoisten setelien hävittämisen vaikutuksiin. Materiaali-, energia- ja hävitysprosesseissa näiden toimintojen ekologiset vaikutukset ovat erilaiset.

Käteisen käytön vähentyminen on heijastunut myös Suomen Pankin seteleiden lajitteluun ja tuhoamiseen (kuvio 28).

Eurojärjestelmässä vain keskuspankit voivat hävittää kierrossa kuluneet eurosetelit ja korvata ne uusilla.

Vuoden 2013 lopulta lähtien suoritettu eurosetelisarjan uusiminen ja toiseen sarjaan siirtyminen on vaiheittain näkynyt eri seteliarvojen tuhoamisessa (kuvio 29). Siirtyminen uuteen sarjaan on edennyt pienimmistä seteleistä suurimpiin.

Vuonna 2019 euroseteleistä tuhottiin eniten 50 euron seteleitä. Euroseteleiden uudessa toisessa sarjassa elinkaarikestävyyttä on pystytty nostamaan pinnoittamalla seteleitä lakkauksella, jolla pienempien seteliarvojen kestävyys on saatu jopa kaksinkertaiseksi.

Rahakuljetukset ja automaattijakelu aiheuttavat jonkin verran energiankulutukseen liittyviä ympäristövaikutuksia, jotka hiilidioksidipäästöiksi muutettuina ovat kuitenkin hyvin pieniä. Suomen Pankki toimittaa kaiken käytöstä poistettujen euroseteleiden jätteen poltettavaksi energiajätteenä korkeassa lämpötilassa, joka hävittää seteleiden metalliyhdisteet.